Lista; "kelloseppä-slangissa" käytettyjä sanoja ja termejä.

  • AD

    Englanninkielinen termi, joka vilahtelee mm netin keskustelupalstoilla (kuten Watchuseek) AD = Auctorised Dealer = Auktorisoitu Myyjä, merkin edustusliike.

  • Akku

    Uuden sukupolven quartzkelloissa, kuten kinetic, auto-quartz tai ecodrive, käytetään ladattavaa akkua patterin tilalla. Tarkkaan ottaen, kelloissa käytetty akku ei ole lainkaan akku, vaan kapasitaattori, mutta sanaa käytetään selkeyden takia havainnollistamaan että se on ladattavissa, erotukseksi paristosta, jota ei voi ladata.

  • Amerikkalainen

    Amerikkalaisella tarkoitetaan yleensä amerikkalaisvalmisteista taskukelloa. Waltham on jenkkikelloista Suomessa kuuluisin. Termiä saatetaan myös käyttää ns farmarikellosta, joka on amerikkalaisvalmisteinen seinäkello.

  • Ana-Digi

    Termillä tarkoitetaan kaksoisnäyttökelloa, kellossa on sekä osoittimet, että numeronäyttö.

  • Analoginen

    Analoginen näyttö. Tarkoittaa kelloa, jossa ajannäyttö on toteutettu viisarien avulla. Vastakohta on digitaalinen näyttö.

  • Ankkuri

    Mekaanisen ranne- tai taskukellon käyntilaitteessa oleva osa, joka säätelee voimanpurkautumista käyntirattaalta.

  • Ankkurikäynti

    Koko nimeltään Sveitsiläinen ankkurikäynti.Mekaanisissa rannekelloissa käytetty käyntilaite tyyppi, se on lähes kaikkien rannekellojen käyntilaite. (Poislukien jotkin harvinaiset luxuskellot, joissa esim cronometrikäynti sekä Omegan Co-Axial (nämä ovat parempia mutta selvästi kalliimpia valmistaa kuin ankkurikäynti), sekä 50-60-luvuilla valmistetut edullisenkategorian nastakäyntiset rannekellot. Myös taskukelloissa on käytetty erikäyntilaitteita, jotka sitten sveitsiläinen ankkurikäynti sittemin syrjäytti.)

  • Ankkurinvarsi

    Seinäkellon ankkuriin liitetty osa, joka kytkee sen heiluriin.

  • Ankkuriratas

    Toiselta nimeltään käyntiratas. Kellon veto purkautuu tasaiseksi, mitattavaksi liikkeeksi käyntirattaalta ankkurin ja heilurin avulla. Ratas jonossa ylinratas. Sen tunnistaa helposti kellosta, koska siinä on erilaiset hampaat kuin muissa rattaissa.

  • Asentoero

    Mekaaninen kello käy eritarkkuudella kellon eri asennoissa (taulu ylös, taulu alas, nuppi ylös jne). Asentoerolla taroitetaan näiden käyntitarkkuus eroja.

  • Askelmoottori

    Quartz-kellon sydän, se muuttaa sähköisen pulssin liikkeeksi. Koostuu seuraavista osista: Kela, Roottori ja Staattori.

  • Automaatti

    Rannekello joka saa voimaa jouselle käyttäjänsä käden liikkeestä. Automaattiveto.

  • Bekkeri

    Maineikas saksalainen seinäkellovalmistaja (ei enää toiminnassa) Gustav Becker. Tehdas jäi sodan jälkeen Itä-Saksan puolelle ja sen koneet ja laitteet vietiin Neuvostoliittoon.

  • Bensakuppi

    Kellosepät käyttävät puhdistettua bensaa tai isopropanolia pika- ja esipuhdistuksiin. Sitä on kellosepä työpöydällä bensakupissa. Osien käyttäminen bensakupissa tarkoittaa siis, osien kastamista puhdistettuun bensaan, useimmiten vesivärisiveltimen avulla!

  • Bergeon

    Sveitsiläinen tunnetuin kellosepäntyökalujen valmistaja.

  • Breguet-spiraali

    Liipottimen kaksikerros-spiraali, joka on saanut nimensä keksijänsä maineikkaan kellosepän Louis Breguetin mukaan. Sitä käytetään ns paremmissa kelloissa, oli yleinen vielä 50-luvulla ja oli käytössä useissa kelloissa. Tasospiraaliin verrattuna, siinä on vähemmän käyntieroja. Kellojen teollinen massavalmistus on syrjäyttänyt sen tänä päivänä kuriositeetiksi.

  • Crono

    Itseasiassa tällä termillä voidaan tarkittaa kahta eri asiaa:

    1. Cronometri Termi viittaa kellon tarkkuuteen ja kello on saanut testitodistuksen siitä, että se on läpäissyt vaaditun testin.
    2. Cronograafi Termi viittaa ajan mittaamiseen, eli kellossa on ajanotto!
  • Digitaalinen

    Tarkoittaa kelloa, jossa ajan-näyttö on toteutettu numeroiden avulla. Näyttö voi olla joko nestekide eli LCD, LED (punaiset numerot mustalla pohjalla, näkyivät vain nappia painettaessa, näissä patteri kesti vain 2-3kk) tai mekaaninenkello jossa on numerokiekko.

  • Duplee

    Pinnoite joka on kullanvärisissä kelloissa. Kellon kuorten laadun mukaan pinnoitteen paksuus vaihtelee suuresti, halvimmissa ns muotikelloissa se on noin 0,5 micronia, kun taas laadukkaimmissa sveitsiläisissä se oli, 60-luvulla, 20 micronia, tänä päivänä pinnoite on paksuimmillaan 10 micronia.

  • Eriste

    Eriste, josta kelloseppä todennäköisimmin puhuu asiakkaalle, on paristoneriste, jonka joku kelloja tuntematon paristonvaihtaja on hukannut kellosta. Ilman eristeliuskaa paristo pääsee oikosulkeutumaan ja siten tyhjentymään.

  • Farmarikello

    Amerikkalainen seinäkello, joka on pisaran muotoinen. Usein käytetään myös nimeä dropsikello (drop = pisara). Taulua kehystää kahdeksankulmainen puureunus ja alla on pieni kotelo heilurin linssille.

  • Feikki

    Arvokellosta tehty kopio. Kopiokellossa kuoren materiaali voi olla mitä vaan ja useimmiten seos sisältääkin nikkeliä, koska nikkeliseoksen valaminen on helppoa. Pinnotteen kuluessa kello aiheuttaa vaaran nikkeliallergian puhkeamisesta!

  • Franken watch

    Netissä vilahteleva termi, joka tarkoittaa Frankenstein watch, Frankensteiin kello. Kello ei ole feikki, mutta se on sellainen, että tehdas ei myöskään ole sellaista valmistanut. Tyypillisesti kelloon on vaihdettu esimerkiksi erivärinen taulu, jostain toisesta samanmerkin toisesta mallistosta. Esimerkiksi, Omegan Moon Watchiin on laitettu vaalea taulu mustan tilalle.

  • Grahan-käynti

    Laadukkaissa seinäkelloissa käytetty käyntilaite. Se on saanut nimensä keksijältään englantilaiselta kellosepältä George Grahamilta.

  • Hammasilma

    Kellon rattaiden välissä oleva liikkumatila, ilmenee tyypillisesti minuuttiosoittimen heilumisena quartz-kelloissa.

  • Heiluri

    Seinäkellon käyntilaite, se koostuu linssistä ja varresta.

  • Heilurinjatkovarsi

    Osa, joka on kiinnitetty ripustusjousella kelloon. Ankkurinvarsi siirtää liikkeen koneistosta heilurille haarukalla, jonka läpi heilurinjatkovarsi on pujotettu. Jatkovarren alapäähän kiinnittyy heiluri.

  • Hiki-patentti

    Vippaskonsti, jolla jokin on korjattu epävirallisella (ja useimmiten virheellisellä) tavalla tai kotikorjaajan korjaus.

  • Huuhteluaine

    Kellonpesukoneessa käytettävä aine, hiilivety-yhdiste!

  • Hörpännyt

    Termillä tarkoitetaan vesivaurioista kelloa!

  • IC

    Kellon sähköosa, integroitupiiri, Integrated Circuit.

  • Inca

    Mekaanisten kellojen liipottimen iskusuoja valmistajista se isoin ja maineikkain. Inca eli Incabloc on suurimmassa osassa sveitsiläisiä rannekelloja, joissa on iskusuojalaite. Keksitty 40-luvulla, alkoi yleistyä 50-luvulla ja yleistyi ihan edullisiin peruskelloihinkin 60-luvulla.

  • Indeksi

    Kellon taulussa oleva tunninmerkki.

  • Integroitupiiri

    Katso IC

  • Iskusuoja

    Mekaanisissa kelloissa, liipottimen tappien katkeamista estävä rakenne. Katso KIF ja Inca

  • Isänmaa

    Humoristinen termi viittaa, erityisen likaiseen kellonpohjaan tai metallirannekkeeseen. Epähygieeninen ilmestys, jossa pöly ja lika on pinttynyt kiinni kellon pinnalla olleeseen hikeen.

  • Jousenkokooja

    Työkalu, jolla jousi saadaan nippuun ja takaisin koteloon huollon jälkeen. Rannekelloille ja seinäkelloille on oma työkalunsa.

  • Jousikotelo

    Kotelo, jonka sisällä kellon on vetojousi.

  • Junkki

    Lempinimi saksalaiselle Junghans seinäkellolle.

  • Jänne

    Punttiseinäkelloissa painojen taljat ovat jänteillä, jotka on valmistettu lehmän suolesta.

  • Kadunmiehenkello

    Termi tarkoittaa edullista teräskuorista konstailematonta perusmallia, joka on tehty kestämään.

  • Kalenterikiekko

    Päivyrin numerot ovat kiekossa, joka on taulun alla.

  • Kaliperi

    Kellon koneistolle valmistajan antama tunnistenumero.

  • Kehysrengas

    Rannekellon koneiston ja kuoren välissä oleva soviterengas. Samaa koneistoa käytetään useissa erikokoisissa jopa erimerkkisissä kelloissa, tällöin tarvitaan ko osaa, jotta kuorta selvästi pienempi koneisto pysyy paikoillaan kuoressa..

  • Keinoranne

    Kellosepänverstaan laite joka pyörittää koekäytettävää mekaanistakelloa tasaisesti eri asennoissa.

  • Kela

    Quartz-kellon osa, joka tekeen sähkömagneettisenkentän ja mahdollistaa siten askelmoorrorin liikkeen.

  • Kertakäyttökone

    Quartz-koneisto, jota ei ole tarkoitettu huollettavaksi. Usein sitä ei edes ole mahdollista purkaa.

  • Keskiratas

    Toiselta nimeltään minuuttiratas, keskellä kelloa ja minuuttiosoitin on useimmiten kiinni sen päässä.

  • Keskirelli

    Seinäkellon osa, joka kiinni keskirattaassa taulunpuolella. Osa kuljettaa vaihderatasta, joka puolestaan siirtää liikkeen tuntirattaalle.

  • Kide

    Quartz-kello mittaa ajan quartzkiteen värähtelystä.

  • Kiffi

    Kif-iskusuoja on Incablocin jälkeen se toiseksi yleisin.

  • Kierrepohja

    Rannekellon takapohja, joka on kierteellä kiinni.

  • Kiertorengas

    Tyypillisesti sukeltajankellossa oleva liikkuva lasisarjanrengas, joka toimii apu-muistirenkaana.

  • Kitka

    Kitkalla kellosepät tarkoittavat yleensä osoitinasetuskitkaa, joka mahdollistaa ajanasetuksen kellossa.

  • Kivi

    Kellon laakeri, joka on tehty synteettisestä rubiinista. Kiviä on kellossa erilaisia: reikäkivi, kynsi, siirtokivi, vastakivi, liipottimen reikäkivi. Kivet ovat siis synteettisiä, ne eivät ole jalokiviä. Niiden määrä korreloi ke3llon laatua. Hyvässä vedettävässä kellossa on 17 kiveä, 15 kiveäkin hyvin riittää. Automaatti kelloissa sopiva kivien määrä on 17-24. Jos kellossa on vaikkapa 34 kiveä, on niistä iso osa vain koristeena ja niiden tarkoitus on harhauttaa ostajaa luulemaan kelloa laadukkaammaksi kuin se on. Tällaisia megamäärä kivisiä kelloja tehtiin 60-luvun puolivälissä, lähinnä vaatimattoman tason kellovalmistajien toimesta.

  • Koneistonkiinnitysruuvi

    Ruuvi, jolla kello lukitaan kiinni kuoreen tai kehysrenkaaseen.

  • Koneistonpidin

    Seinäkellossa oleva "kelkka", jonka päälle koneisto asettuu ja on kiinni kotelon takaseinässä.

  • Koneistonpuoli

    Se koneistonpuoli, joka näkyy kellon takapuolella. Vastakohtana taulunpuoli.

  • Kongi

    Lyöntilanka seinäkellossa, tavallisesti spiraaliksi taivutettu. Kolahtava ääni.

  • Korkannut kierre

    Kellon takapohjan tai ruuvin kierre, joka ei lukkiudu vaan kiristettäessä löstyy uudelleen.

  • Korukvartsi

    Siro naistenrannekello tiivis punoksisella metalliranteella. Korukvartsi oli Suomen myydyin naistenkello malli vuosia 80-luvulla, nyt liki hävinnyt markkinoilta.

  • Korvake

    Kellon kuoressa, ranneke kiinnittyy korvakkeiden väliin.

  • Kuiva lasi

    Muovinen plexilasike, joka on vanhuuttaan mennyt mosaikkimaisille säröille tai kellastunut.

  • Kuiva tiiviste

    Tiiviste, joka on menettänyt kimmoisuutensa ja tiivistävän ominaisuutensa.

  • Kuoleentunut jousi

    Hiiliteräksestä valmistettu jousi, joka on menettänyt parhaan vääntövoimansa.

  • Kuoriavain

    Työkalu, jolla kierrepohjainen kello saadaan auki.

  • Kuoriveitsi

    Kellosepän linkkuveitsi, jolla avataan painokuorinen kello.

  • Kymppi

    Kun kellosepät puhuvat kympeistä, he tarkoittavat kymmentä sadasosa milliä eli 0,1 mm.

  • Kynsi

    Kellon ankkurissa on kynnet, jotka vuorotellen ottavat vastaan käyntirattaan liikkeen hammas kerrallaan.

  • Käkkäri

    Lyhennys käkikellosta.

  • Käyntiero

    Käyntitarkkuus ero, joka on kellon eri asentojen välillä.

  • Käyntilaite

    Kellon käymistä säätelevä laite. Rannekellossa se on liipotin, seinäkellossa se on tavallisesti heiluri.

  • Käyntinauha

    Vanhanaikaisella Vibrogaf-kellontarkistuskoneella saatu käyntituloste prnttinauhalle.Nykyaikainen kellontarkistuskone piirtää käyntijäljen mittarin nestekidenäytölle.

  • Käyntiratas

    Katso ankkuriratas.

  • Laakeri

    Kohtaa, johon ratas on kellon pohjassa tai sillassa kiinnitetty, kutsutaan laakeriksi. Laakeri voi olla joko synteettinen laakerikivi (katso kivi) tai metallia. Metallilaakeri voi olla vain reikä koneiston sillassa tai jotain erikoismetallia kuten berilliympronssia tai pronssia. Kohdassa täytelaakeri lisää tietoa seinäkellon laakereista.

  • Laakerointikone

    Seinäkelloissa kuluneet laakerit uusitaan ko työkalun avulla.

  • Laivakello

    Laivakellolla voidaan tarkoittaa joko messinkikuorista seinäkelloa, joka pultataan seinään kiinni tai termillä tarkoitetaan ns mericronometriä, jalopuisessa kotelossa olevaa tarkkuuskelloa.

  • Lasike

    Muovista valmistettu kellonlasi.

  • Lasikepuristin

    Työkalu, jolla puriste tiukkuudella kiinni olevat rengaslasit ja mineraalilasit painetaan paikoilleen.

  • Lasisarja

    Kellonkuoren osa, johon lasi on kiinnitetty. Siis lasin ympärillä oleva rengas, joka voi olla eri materiaalia kuin muu osa kuoresta.

  • Liimalasi

    Kellonlasi, joka on kiinnitetty liimaamalla.

  • Liipotin

    Kellon käyntilaite, se heilahtelee spiraali, nimisen ohuen jousen avulla edestakaisin ja säätelee kellon käyntiä. Kaikissa mekaanisissa rannekelloissa ja muissakin mekaanisissa kelloissa, joissa ei ole heiluria.

  • Liipotinmoottori

    Ensimmäisiä paristokelloja 60-luvun lopulta.

  • Linssi

    Heilurin osa.

  • Lonkku

    Lempinimi Longines rannekellolle.

  • Luuppi

    Silmällä pidettävä suurennuslasi.

  • Lyyra

    Incan kivien jousi. Se on lyyran muotoinen.

  • Lyödä ympäri

    Jos kellossa on liian vahva jousi, liipotin tekee liian suuren liikkeen ja siirtokivi ottaa ankkurin haarukkaan väärällä puolella, aiheutta voimakasta edistämistä.

  • Lyöntikoneisto

    Seinäkellon lyöntiä käyttävä rattaisto sekä vivut taulun alla.

  • Matolaatikko

    Termillä tarkoitetaan perinteistä suomalaista seinäkelloa. Suorakaide kotelo, pöreä ylälasi ja tyynyn muotoinen alalasi heilurin kohdalla. Tyypillisesti Valmet ja Junghans merkillä. ( Tämä Junghansin kotelo on suomalaista tekoa, kello mallia ei esiinny Saksassa.)

  • Mineraalilasi

    Kellonlasia kutsutaan mineraalilasiksi, lasin laatu on ikkunalasiin verrattuna kovempi.

  • Minuuttilaskija

    Cronogeaafikellossa osoitin, joka näyttää kuluneet minuutit.

  • Moottorisiirto

    Qurtz-kello, jossa nuppi on korvattu painimella ja aikaan asetus tapahtuu ajamalla osoittimet sitä paimamalla aikaan.

  • Muotolasi

    Kellonlasi, jonka muoto ei ole pyöreä.

  • Myötähampainen

    Seinäkellon käynti malli, yleisin.

  • Nastakäynti

    Käyntilaite, jonka tunnetuin käyttökohde oli vedettävät herätyskellot, mutta myös se oli myös yleinen mekaanisissa keittiökelloissa.

  • Nastarelli

    Relli, joka on toteutettu akseliin kiinitettyjen messinkiholkkien väliin laitettujen teräs nastojen avulla.

  • Omppu

    Omega kellon lempinimi.

  • Ontuminen

    Kellon käynti ei ole keskellä, esim. seinäkellossa sen kuulee, että ääni ei ole tasapainossa.

  • Osoitinasetuskoneisto

    Termillä ymmärretään, kellon taulunpuolen osia, jotka mahdollistavat ajanasetuksen kelloon.

  • Osoittimenkohoittajat

    Työkalu, jolla osoittimet irroitetaan.

  • Paristonpidin

    Joissakin quartz-koneistoissa on pidin, joka varmistaa, että paristo pysyy paikoillaan.

  • Paristonjohdin

    Osa, jolla pariston miinus-navan kontakti välityy sähköosaan.

  • Pesukone

    Laite, jolla rannekellojen osat pestään.

  • Pesukori

    Pesukoneen osa, jossa puretun kellon osat ovat pesun aikana.

  • Piiri

    IC, virtapiiri.

  • Pikasiirto

    Kalenterin siirto, joka mahdollistaa päivyrin siirron, ilman osoittimien pyörittämistä taulun ympäri.

  • Pikku taulu

    Cronografi-kellon laskijan tai sekunnin taulu. Taulu taulussa!

  • Pikkusekunti

    Sekuntiosoitin, joka ei ole samalla akselilla minuutti- ja tuntiosoittimien kanssa.

  • Piparkakku

    Virheellinen seinäkellon laakerin korjaus. Siltaa on naputeltu kuperakärkisellä tölkillä ruman näköiseksi.

  • Pitkä-Iines

    Longines kellon lempinimi.

  • Plexilasi

    Muovista valmistettu kellonlasike.70-luvun puolivälissä mineraalilasi käytännössä syrjäytti plexilasit. Plexilasia löytyy nykyään lähinnä vintage kelloissa tai niitä jälkjittelevissä reproduktio-malleissa.

  • Pohja

    Osa, johon kellon koneisto on rakennettu.

  • Porraslevylyönti

    Seinäkellon lyöntityyppi, joka ei mene sekaisin, vaikka kellon lyönti laitettaisiin lyömään lyöttämisvivusta

  • Presto

    Irroitus-työkalu. Yleisin Presto on osoittimien irroittaja.

  • Punttari

    Seinäkello, jossa on painot.Ketju-punttari on ketjullinen punttikello. Mekaaniset seinäkellot jakautuvat kahteen lajiin punttikelloihin ja jousikotelollisiin kelloihin.

  • Puntti

    Seinäkellon paino.

  • Puristustiukkuus

    Kelloseppien käyttämä osien kiinnitystapa. Esim. Seinäkellon laakeri on reikäänsä 3/100mm suurempi ja se niitataan paikoilleen ja pysyy puristustiukkuudella.

  • Pyörösyvertäjä

    Seinäkellon laakerin öljykupin tekoon suunniteltu työkalu.

  • Pölytiivis

    Tiivisteetön kuori!

  • Raketti

    Naarmu tai luiskahdus takakannen aukaisussa tai koneistossa ruuvinvieressä.

  • Ranta-Rolex

    Kopio-kello, ei välttämättä Rolex-kopio, vaan ylipäätään tuote väärennös.

  • Ratasjuoksu

    Rattaiden toisilleen välittämä liike.

  • Rataskoneisto

    Koneiston varsinaiset rattaat.

  • Reffi

    Tehtaan antama tunnistenumero kellon kuoren mallille. Vertaa kaliiperi.

  • Relli

    Rattaan pienempi hammaskehä. Kun ratas kuljettaa seuraavaa ratasta, rattaan hampaat ottavat seuraavan rattaan relliin.

  • Reikäkivi

    Synteettisestä rubiinista tehty laakerikivi. Käyntilaitteen iskusuoja koostuu kahdesta kivestä: reikäkivestä ja vastakivestä.

  • Rengaslasi

    Plexilasike, jonka sisäreunassa on joko dubleinen tai crominen vahvikerengas.

  • Riivari

    Työkalu, kartiomainen puikko, jonka poikkileikkaus on kahdeksankulmainen. Riivarilla voidaan suurentaa reikä halutun suuruiseksi.

  • Riivaus

    Riivarin käyttö.

  • Ripustus

    Ripustusjousi. Seinäkellon heilurin kiinnitys.

  • Roottori

    Quartz-kellon osa joka muuttaa pulssin liikkeeksi. Myös automaattikellon vetopainosta käytetään ko termiä.

  • Rotansyömä

    Dublee tai cromi kuoret, jotka ovat pahoin syöpyneet. Syöpyminen johtuu kellon käyttäjän hien ph-arvosta, hiki syövyttää kuoren pohjametallia, kun pinnoite on kulunut puhki.

  • Rukkaosoitin

    Säätövipu, jolla kellon käyntiä voidaan muuttaa.

  • Rukkaus

    Rukkaosoittimen säätäminen.

  • Safiirilasi

    Synteettisestä safiirista valmistettu naarmuuntumaton kellonlasi.

  • Safiirilasike

    Muovista tai mineraalilasista valmistettu naistenkellon lasi (60-luvulla valm.), jossa reunassa briljanttihiontaa jäljittelevät viisteet reunassa

  • Sarja

    Lasisarja, välirengas kellon lasin ympärillä.

  • Satanen

    Sadasosa millimetri.

  • Satasen ruuvari

    Kellosepän ruuvimeisseli, jonka terän leveys on 1 mm. Värikoodiltaan musta, Bergeonin ja Brevetin meisselisarjoissa. Ko ruuvimeisseliä käytetään usein mittatulkkina ilmaisemaan 1 mm välystä.

  • Savonnettelasi

    Normaalia matalampi kupera lasi, jota käytetään umpikuorisissa taskukelloissa, joissa on avattava kansi lasinpäällä.

  • Sekoavalyönti

    Lovilevylyönti. Vanhempi lyöntikoneisto tyyppi, lyö vain kerran kutakin lyöntiä, joten se menee helposti sekaisin ja pitää sitten lyöttää kohdalleen. Vertaa porraslevylyönti.

  • Silta

    Nimitys osalle, johon rattaat laakeroituvat. Erilaisia siltoja ovat rataskoneiston silta, jousikotelon silta ja liipottimen silta. Kellon rattaat ovat sillan ja (koneiston)pohjan välissä.

  • Sininen jousi

    Vanhaa 50-luvulla yleisesti käytössä ollutta hiiliteräsjousta sanotaan usein siniseksi jouseksi värinsä takia.

  • Sinistys

    Karkaistu teräs päästetään tietyyn kovuuteen, sinistys. Sinistetyt ruuvit, usein laatukellon tunnus.

  • Sitsari

    Citizen kellon lempinimi

  • Soppa

    Ammoniakki pitoinen pesuneste, jota käytetään seinäkellon osien ja rannekellon kuorien pesuun.

  • Sormenjälki

    Sormissa oleva hiki syövyttää seinäkellon sillan messinkipintaan sormenjäljen.

  • Spiraali

    Mekaanisenkellon käyntilaitteessa, liipottimessa oleva spiraaliksi kierteytetty jousi, joka mahdollistaa liipottimen heilahtelun.

  • Staattori

    Quartzkellon askelmoottorin osa.

  • Suklari

    Sukeltajankello.

  • Sulanut tiiviste

    Jotkin kellon tiivisteet sulavat vanhetessaan, muuttuvat pikimäiseksi tahmaksi. Ilmiötä esiintyy eniten 70-luvun alun kelloissa.

  • Suvun kätevämies

    Henkilö, joka tekee omatoimisia ja yleensä virheellisiä korjauksia seinäkelloon.

  • Svartsu

    Tupakello eli Schwarztschwaldilaiskello, koneiston sillat ovat puuta ja kaareva taulu usein käsinmaalamalla kukkakuvioitu.

  • Takometri

    Taulun ulkokehällä tai kiertorenkaalla oleva asteikko, joka kertoo keskituntinopeuden.

  • Tappi

    Rattaan pääty, josta se laakeroituu koneistoon.

  • Taulunpuoli

    Koneistonpuoli, joka on taulun alla.

  • Telki

    Lukitus, joka pidättelee kellon vetoa.

  • Tiivistelasi

    Lasi, joka on kiinnitetty kelloon tiivisteen ja puristustiukkuuden avulla. Tiivistelasin vaihtoehto on liimalasi. Tiivistelasia pidetään yleensä laadukkaampana lasin liinnitystapana.

  • Trimmeri

    Vanhemmissa quartz-kelloissa oleva säädin, jolla käyntitarkkuutta voidaan säätää. Trimmeri on poistunut rannekelloista jo 80-luvun lopulla.

  • Tuplakalenteri

    Kalenteri, joka näytää sekä viikonpäivän, että päivämäärän.

  • Tuulisiipi

    Seinäkellon lyöntikoneiston ylin ratas, sen tarkoituksena on hidastaa lönnin pyörimistä, jotta siihen saadaan sopiva rytmi.

  • Täytelaakeri

    Vaihtolaakeri, jolla kelloseppä korvaa kuluneen laakerin seinäkellossa.

  • Ultra

    Ultraäänipesukone. Laite, jolla puhdistetaan rannekellon kuoria sekä seinäkellon osia. Ultraäänivärähtely poistaa pinttyneimmänkin lian.

  • Valmetti

    Suomessa 50- ja 60-luvuilla valmistettu Valmet-seinäkello.

  • Valohoito

    "Korjaustoimenpide", jossa kellolle ei todellisuudessa tehdä mitään, se viedän hetkeksi työpödänlampun alle ja tuodaan sitten muka korjattuna asiakkaalle. Yleensä toimenpidettä käyttää vilpillinen henkilö kellosepänliikkeessä. Nykyään termillä saatetaan myös tarkoittaan Citizenin Eco-Drive kellon akun latausta, joka vaatii valoa.

  • Vasara

    Vasara on tietty työkalu, mutta termiä käytetään myös 50-luvun automaattirannekellosta, jossa oli ns vasaravititys (engl bumper eli puskuriviritys), tälläisessä kellossa vetopaino liikkui edestakaisin, toisin kuin nykyäaikaisessa automaattikellossa, jossa vetopaino pääsee pyörimään esteettä ympäri.

  • Vastakivi

    Liipottimen laakeroinnissa oleva reijätön kivi, joka rajoittaa akselin päittäisvälitilaa. Katso reikäkivi.

  • Vedonvälityskoneisto

    Osat jotka mahdollistavat vedon välittymisen nupista jouselle.

  • Vetopaino

    Automaattikellon osa, jonka liike viritää jousta.Osasta käytetään myös nimeä roottori, mutta se helposti sekoittuu quartz-kellon askelmoottoriin.

  • Vibro

    Vibrograph, mittari, jolla mitatattiin mekaanisenkellon käyntiä. Vanhentunutta teknologiaa, uusimmat mallit kotoisin 70-luvulta, tosin vielä yleisesti joillakin kellosepillä käytössä.

  • Vitsi

    Witchi, sveitsiläinen mittarivalmistaja, mittareita sekä mekaanisten- , quartz-kellojen mittauksiin sekä vesitiiviystestereitä.

  • Vuosikello

    Mekaaninen pöytäkello, joka nimensä mukaisesti käy vedolla vuoden. Koristeellinen, messinkikello, joka on useimmiten lasikuvun alla.

  • Äänirauta

    Vuosina 69-73 valmistettu paristokello, jonka toiminta perustui sähkön avulla värähtelevään äänirautaan. Monimutkainen kello, joka hävisi markkinoilta nopeasti tarkemman ja edullisemman valmistaa, quartz-kellon keksimisen myötä.

  • Öljy

    Kelloissa käytetään omia erikoisöljyjä. Moni on turmellut seinäkellon laittamalla siihen CRC:tä! Seinäkelloille on omat öljt ja rannekelloille omat.

  • Öljykuppi

    Kelloseppä pitää öljyä työpöydällä öljykupissa, siihen mahtuu rannekellon öljyä reilun vesipisaran verran kerralla! Ölyä otetaan kupistä öljyneulan avulla (ompeluneulan näköinen työkalu, jonka pää on lyöty litteäksi). Bergeonin valmistamassa öljykupissa on akaatista valmistetut säilytyspaikat, jotka on suojattu lipalla, neljälle eri öljylle. Itse öljyä myydään 2 ml pulloissa. Rannekellojen huolloissa käytetään noin 8-10 eri öljyä ja rasvaa.

  • Lähde: Kellohuolto Loppela